Keväällä 2012 blogin kirjoittelu siis loppui kuin seinään. Tosin olipa tuo kalareissujen jälkeiset raportit jo sitä ennen olleet viimeiset ajat aika pitkässä puussa. Eli jotenkin tännekin kiroittelu alkoi maistua puulta, joten viimein päätin, etteihän tämä nin pakollista ole.
Nettihiljaisuuden aikana elämään onkin mahtunut jos jonkinmoista myllerrystä. Emännän kanssa asuttiin eri osoitteissa muutama kuukausi, joka sai viimein miehen etsimään syytä kokoaikaiseen väsymykseen ja ärtyisyyteen. Onneksi vika ja sitä kautta hoitokeinokin löytyi nopeasti, kun uniapne ja sen aiheuttanut todella ahdas nielu leikeltiin ja polteltiin joulukuussa 2012. Ja voi pojat kun elämä muuttui tuon operaation jälkeen. Ei nyt taas jaksaa herätä ajoissa, eikä esimerkiksi työnteko ole väsymyksen kanssa pelleilyä. Jälkeenpäin tuntuu niin älyttömältä, että vaimo epäili jo useita useita uosia aikaisemmin, että sulla taitaa olla nukkuessa hengityskatkoksia, kun oli nyt jo kuusivuotiasta tytärtämme imettänyt öisin ja kuunnellut kun herran hengitys katkoo ja pätkii. Kokemuksesta siis voin sanoa, että jos yhtään epäilet kärsiväsi uniapneasta, niin kipin kapin tutkimuksiin. Minullakin oli vain lievä uniapnea ja ny kun vertaa olotilaa ennen tuota leikkausta ja leikkauksen jälkeen, niin onpa miehen elo puhallettu ihan usiin liekkeihin.
No siirrytäänpä nyt sitten kalasteluun. Kesistä 2012 ja 2013 mainitaan nyt tässä vain sen verran, että kalastuspäiviä tuli varsin mukavasti, mutta koska rahaa paloi edelleen esim. mökkityömaalla ja hieman kotipihankin kunnostuksiin, niin kalastus on rajoittunut vain lähikohteisiin. Toisaalta tämä on ollut varsin mukava ratkaisu, kun päässyt aina kun haluaa lyhyesti siimoja uittamaan ja kalastustunteja ja sitä kautta myös saalista on tullut yllin kyllin.
Tämän vuoden kalastelut aloittelin 3. maaliskuuta, kun mökiltä hiihtelin jäitä pitkin Päsmärinkoskelle. Sää ei ollut varsinaisesti kalamiehen puolella, sillä jo kamoja kosken rannassa kasaillessa räntää alkoi tulla taivaalta ja sitähän sitten riitti koko reissun ajan. Kalastelun aloittelin hieman yhdentoista jälkeen kosken loppuliu-usta. Settinä kohottelusetti, jossa alimmaisena kuulalla painotettu valkea liitsi ja ylempänä pari pientä nymfiä. Odotukset olivat kovat, sillä kukaan ei ollut keyseisillä paikoilla vielä jälvistä päätellen vieraillut ja kalaa alamontussa usein tähän aikaan vuodesta riittää. No olihan sitä varmaan siellä ja alku näyttikin hyvältä, kun jo alle kymmenen minuutin kalastuksen jälkeen koho paini pinnan alle ja kauden ensimmäinen taimen oli kiinni. Valkeaan litsin iskenyt taimen nopeasti vierelle vapaa vasten karkea mittaus ja nopeasti mitattuna noin 42 senttinen eväkäs takaisin veteen.
Jatkoin tämän jälkeen kalastusta tyytyväisin mielin ja ajattelin, että nopea avaus lupaa useampia eväkkäitä parista loppuliu-un montusta. toisin kuitenkin kävi, sillä kyseinen eväkäs oli koko reissun ainut varma kalatapahtuma. Toinen saattoipa olla kontakti oli kosken keskivaiheen istutusmontussa, mutta varmaksi en tuota iskua voi tuomita. Räntäsateessa kädet olivat kylmät ja märät koko päivän, joten hienen turhan aikaisin lopettelin kalastuksen, kun jo kahden korvilla suuntasin sukset takaisin mökille päin. No kausi avattu ja kala saatu, joten siitäpä on hyvä suunnata kohti uusia reissuja.
