Hupsista!
Luulin, että viikonlopun
jälkeen kamera oli unohtunut mökille, mutta niinpä se vain uutta
mökkireissua varten pakkaillessa löytyi auton takakontin kätköistä.
No kirjoitetaanpa sitten pieni tarina reilun viikon takaisesta
reissusta kuvien kera.
Viikonlopun sää oli taas
luvalla sanoen heikko ja Ike kävikin hakkaamassa päätään
lauantain Kymönkosken rantakoivuihin puuskittaisen tuulen pilatessa
kalastelun. Samoissa fiiliksissä tein itsekin lähtöä
Haapakoskelle sunnuntaina, mutta onneksi tuuli ei kuitenkaan ollut
koskella aivan yhtä ravakka ja pilviverhokin rakoili aavistuksen
verran iltapäivällä.
Kalastuksen aloittelin
jälleen kosken alapuolelta aivan loppukuohujen alta ja heti
alkumetreillä tunsinkin äkäisen tärpin vavan päässä.
Valitettavasti kyseinen kala ei tarttunut, enkä saanut samaista
kaveria ärsytettyä toistamiseen perhoon, vaikka tovin sille
perhojani tarjoilin. Etenin rauhallisesti alaspäin, jossa
jalkapallopiireistä tuttu perhomies kalasteli. Etenimme tasatahtia
koskea alas ja näinkin, että tällä toisella kalamiehellä
onnisti, sillä vapa näytti taipuvan ja lopulta kala lepäili
haavissa. Jatkoin kalastelua hitaasti alaspäin ilman tapahtumia ja
katselin, kun saamamies yritti epätoivoisesti elvyttelevän
saalistaan, joka ei näyttänyt toipuvan vapautuskuntoon sitten
millään. Olin jo samoilla paikoilla toisen kalamiehen kanssa, kun
minunkin perhoa vietiin. Kala otti erittäin hitaalla uitolla
tarjoiltuun mustaan liitsiin ja tuli talviseen tapaan haaviin varsin
helposti. Pituutta laiheliinilla oli 42cm ja se sai vapautensa heti
kuvan jälkeen. Aloittelin saman kohdan kalastelua pian uudelleen ja
ei aikaakaan, kun taas perho sai kyytiä. Tällä kertaa valkeaan
liitsiin oli purrut noin 35cm taimen, jonka otin nopeasti viereeni ja
irrotin koukun nopeasti suupielestä.
Laskeuduin vielä
alaspäin, mutta yhtä tärppiä lukuun ottamatta tärppiä ei
alempaa enää kuulunut. Lopulta palasin vielä paikkaan mistä kalat
sain ja ajattelin kopaista sen vielä lyhyesti. Tämä kannattikin,
sillä seuraavan vartin aikana vavan päässä liitseille antoi
kyytiä vielä kaksi virkeää taimenta. Nämä yksilöt eivät
kuitenkaan pysyneet kiinni haaviin asti, vaan molemmat irtosivat
hieman ennen haavia.
Tämän jälkeen aloinkin
jo lopetella kalastusta ja suunnistin takaisin mökille. Viime
viikonloppunakin pistäydyin molempina päivinä kalalla ja näistä
reissuista pitää koittaa saada tarinaa syntymään myöhemmin tällä
viikolla.