Torstaina koulun jälkeen auton nokka käännettiin kohti Nurmijokea ja Haapakoskea. Tavoitteena olisi yhyttää etenkin kosken alapuolella korreja syömään nousseet taimenet. Keskiviikkona aurinko oli hellinyt ja korreja kuoriutunut, mutta torstaina tahti oli toinen. Kahdelta, kun kosken rantaan saavuin pari korria oli kömpimässä rantakiville. Muuten vedessä oli hiljaista. Rantapuskissa vipinää oli siitäkin edestä.
Pinta-aktiivisuuden puuttuessa naruun sidottiin risukoppaa ja kalastus alkoi. Kalaa ei huitomisen seurauksena tullut, mutta kylmä kylläkin. Välihousut kun oli kiireessä jääneet autolle. No reilun kilometrin päästä housuja ei jaksanut lähteä noutamaan, joten mies paleli vuoroin koskessa ja vuoroin rannalla. Kylmä pohjoistuuli suostutteli lopulta lopettelemaan urakan kolmen tunnin jälkeen ja lyhyen rupeaman jälkeen nokka kohti kotia.
Ei aivan onnistunut reissu, mutta kyllä koski kummasti rauhoittaa. Sunnuntaina kenties takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti