Nurmijoelle tultiin rankan sateen saattelemana, mikä takasi, ettei koski pullistele sunnuntaikalastajista. Kalastus aloitettiin Haapakosken niskalta, jossa pienet 15-20cm pitkät taimenet pitivät iskuillaan kalamiehen valppaana. Yksi hieman isompi kävi myös tavoittelemassa juuri heittoon nostamaani perhoa aivan pinnasta, mutta muuta ei alkuun näyttänyt tapahtuvan.
Kahdeksan jälkeen olin edennyt jo hyvän matkaa koskea alaspäin ja erään suvannon kohdalla tunsin tärpin. Pari heittoa lisää ja kala sätki vavan päässä. Kala tuntui alkuun todella voimakkalta ja se pyrki alavirtaan ja kovaan koskeen. Sain enemmän ja vähemmän väkivalloin kalan pidettyä suvanossa, mutta ilo vaihtui pettymykseksi, kun kala paljastui säyneeksi.Uurastus palkittiin lopulta hieman ennen kymmentä, kun kosken keskisuvannon jälkeisellä niskalla streameriin tarttui äkäinen taimen. Haavittuani huomasin kyseessä olevan nälkiintyneen edelliskesän istukkaan, jossa ei juuri ruotojen ja nahan lisäksi muuta ollut. No kalaa elvyttämään ja takaisin koskeen. Tämä ei kuitenkaan heikolta kalalta enää onnistunut, vaan kala kellotti selällään rantakivien välissä vielä 10 minuuttia vapautuksesta. Eipä auttanut muu kuin koukata kuoleva kala reppuun.
Seuraavaksi ajeltiin Mäkäräkoskelle, jossa kalastus aloitetiin noin 23.15. Noin puoli tuntia koskea alaspäin edettyä vapa taipui ja haavi sai töitä. Ilolla ei ollut rajaa, kun lopulta haavista paljastui Nurmijoen mittapuun mukaan varsinainen jättiharjus 40,5cm. Tästä kului vain vajaa 10 min, kun pari kertaa perhoa kopaissut 35cm harjus löysi tiensä haavin pohjalle. Tämä sai kuitenkin vielä pitää vapautensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti