Tiistaina heräilin jälleen jo pikku tunneilla ajatuksena ajella Nurmijoelle jo aamutuimaan kalastelemaan viikkorauhoituksen jälkeen hieman rauhoittuneita koskia. Kun istutuksista oli kulunut jo useampi viikko, ei pelkästään istukkaiden perässä juoksijoista ollut harmia ja näinpä Päsmärinkoskea sain lirkkiä vain kaksi tuttua kalamiestä seuranani.
Iltapäivällä sain sitten reissun ainoan tapahtuman mittataimenen osalta. Aivan rannasta vain parinkymmenen sentin vedestä iski yllättäin kala vihreään muddleriin. Hyppy ilmaan ja näin, että nyt ei kyseessä ollut juuri jokeen istutettu istari, vaan järvestä noussut vanhempi hieman reilu 50 senttinen kala. Ihailla vain sopi kalan älyä. Jos kuten normaalisti kala olisi suunnistanut alavirtaan, olisi se löytänyt tiensä isoon suvantoon, jossa kala olisi helppo ollut väsytellä. Tämä ei kalalle sopinut, vaan toisen komean hypyn saattelemana kala painoi ylävirtaan alle polven syvyisessä vedessä. Jossain vaiheessa sivutapsissa ollut pupa tavoitti pohjakasvuston, mutta irtosi onneksi vielä sangen nopeasti. Lieneekö tuossa vaiheessa kala saanut revittyä koukun reiän isommaksi, sillä kohta noin kaksikymmentä metriä ottipaikan yläpuolella siima lopulta löystyi ja kala sai pitää vapautensa. Tuskin kalaa olisin pamputtanut, sillä sen verran harvassa nämä pienenä istutetut nousukkaat tuolla ovat. Olisipa ollut kuitenkin mukava kaveriin paremmin tutustua.
Hieman myöhemmin vanhempi kalamies niin ikään Kiuruvedeltä sai niskalta 43senttisen istarin ja pudotti toisen. Itse en enää tapahtumia saanut. Vaikka koski olisi varmaan antanut iltahämärissä tapahtumia en malttanut koskelle jäädä, sillä joku se vaan minua tuonne Mäkäräkoskelle vetää. No nokka kohti Mäkärää, jossa kalastuksen aloittelin noin kello 21.00.
Heti alussa vapaa taivutti reilusti mitallinen harjus, mutta oliivi pupa irtosi huulesta juuri kun kala oli tavoittamassa haavia. Muuten ilta olikin sitten varsin vaatimaton. Muutamia 25 senttisiä harreja ylös tuli mutta ne isommat eivät näyttäytyneet. Illan komeimman tapahtuman esitteli kosken loppuosassa ehkä vajaan kahden kilon taimen, joka ilmeisesti nousukiihkossaan heitti komean hypyn kuohuvassa koskessa vain 10 metriä minun alapuolellani. Upeiden elämyksien reissu ei tällä kertaa saalista tarjonnut, joten ensimmäinen MP-reissu Nurmijoelle oli tänä kesänä tosiasia.
Aamu kuudelta aloitettuani homma näytti lupaavalta. Vain muutama minuutti perhosteltuani pienestä matalan uoman montusta tarrasi pupaan virkeä taimen. Heti tosin huomasi, ettei kala aivan mittakala ollut, mutta tuttu liki joka reissulla haavissa käyttämäni noin 35cm taimen sai nopeasti vapautensa. Oli nyt siirtynyt näköjään koskea hieman alemmaksi. Samasta pienestä montusta olin viime reissulla tiputtanut hieman vauraamman kalan ja myöhemmin reissullani siitä vielä pari alamitta harria yhytin.
Kalastelin rauhassa kosken aivan alas asti, mutta koskessa tapahtumia ei ollut. Muut koskella olleet kalamiehet olivat koskella käyneet myös perjantaina ja tuolloin taimen oli ollut
todella hyvällä otilla. No nyt syönti näytti olevan hieman heikompaa.
todella hyvällä otilla. No nyt syönti näytti olevan hieman heikompaa.Iltapäivällä sain sitten reissun ainoan tapahtuman mittataimenen osalta. Aivan rannasta vain parinkymmenen sentin vedestä iski yllättäin kala vihreään muddleriin. Hyppy ilmaan ja näin, että nyt ei kyseessä ollut juuri jokeen istutettu istari, vaan järvestä noussut vanhempi hieman reilu 50 senttinen kala. Ihailla vain sopi kalan älyä. Jos kuten normaalisti kala olisi suunnistanut alavirtaan, olisi se löytänyt tiensä isoon suvantoon, jossa kala olisi helppo ollut väsytellä. Tämä ei kalalle sopinut, vaan toisen komean hypyn saattelemana kala painoi ylävirtaan alle polven syvyisessä vedessä. Jossain vaiheessa sivutapsissa ollut pupa tavoitti pohjakasvuston, mutta irtosi onneksi vielä sangen nopeasti. Lieneekö tuossa vaiheessa kala saanut revittyä koukun reiän isommaksi, sillä kohta noin kaksikymmentä metriä ottipaikan yläpuolella siima lopulta löystyi ja kala sai pitää vapautensa. Tuskin kalaa olisin pamputtanut, sillä sen verran harvassa nämä pienenä istutetut nousukkaat tuolla ovat. Olisipa ollut kuitenkin mukava kaveriin paremmin tutustua.
Hieman myöhemmin vanhempi kalamies niin ikään Kiuruvedeltä sai niskalta 43senttisen istarin ja pudotti toisen. Itse en enää tapahtumia saanut. Vaikka koski olisi varmaan antanut iltahämärissä tapahtumia en malttanut koskelle jäädä, sillä joku se vaan minua tuonne Mäkäräkoskelle vetää. No nokka kohti Mäkärää, jossa kalastuksen aloittelin noin kello 21.00.
Heti alussa vapaa taivutti reilusti mitallinen harjus, mutta oliivi pupa irtosi huulesta juuri kun kala oli tavoittamassa haavia. Muuten ilta olikin sitten varsin vaatimaton. Muutamia 25 senttisiä harreja ylös tuli mutta ne isommat eivät näyttäytyneet. Illan komeimman tapahtuman esitteli kosken loppuosassa ehkä vajaan kahden kilon taimen, joka ilmeisesti nousukiihkossaan heitti komean hypyn kuohuvassa koskessa vain 10 metriä minun alapuolellani. Upeiden elämyksien reissu ei tällä kertaa saalista tarjonnut, joten ensimmäinen MP-reissu Nurmijoelle oli tänä kesänä tosiasia. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti