Sunnuntaina oli viimein vuorossa odotettu syysreissu rauhoituksen jälkeiselle Nurmijoelle. Gulaus Vesinen lähti mukaan ja aamu aloitettiin tukevalla aamupalalla ABC Marjahaassa. Ymmärtäähän tuon, kun Vesisen mieltietty oli Rukalla sikailemassa, eikä aamupalan laittajaa kotoa löytynyt.
Kalastus avattiin puoli kymmenen maissa Mäkäräkoskelta. Itse aloitin loppuliu-usta ja Vesinen tallusteli niskan ohi ylemmäksi. Itse en loppuliu-usta tapahtumia saanut ennen kuin olin kohdalla, jossa joki levenee pieneksi lampareeksi. Tuolloin uusi ensi testissä ollut hardy taipui tosin kevyesti, kun kala potki siiman päässä. Yllätys oli suuri, kun lopulta haaviin kaapaistiin 32senttinen harjus, joka oli iskenyt 5-10 senttiä pitkään ambulanssiin ( http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=18851) . Huvittavaa kyllä samainen perho antoi vielä kaksi tai kolme ehkä samankokoisen harjuksen tärppiä samoilta paikoilta. Oliko kaloilla todella syönti mielessä, vai ajoivatko vain kilpailijaa pois? Tiedä häntä...
Alaosan kalastelu ei enempää tapahtumia tuonnut. Osa syynä lienee reilusti viikossa noussut vesi, jonka takia normaalisti otollista rauhallisesti virtaavaa vettä sisältänyt loppuliuku oli muttunut sangen kovavirtaiseksi paikaksi. Eipä muuta kuin kohti ylävirtaa katsastamaan mitä Vesinen oli saanut aikaan.
Niskalle saapuessa vastaan saapui tyytyväinen Vesinen. Mies oli taltuttanut muutama sata metriä ylempänä miedosta virrasta tantun. Vieläpä komean sellaisen, sillä kalalla oli mittaa sentin yli puolimetriä. Piäs Vesinen kerralla puolenmetrin kerhoon. Loppu valoisasta ajasta kalastelin Mäkärän niskalta reilusti ylöspäin olevaa virtaa. Mitään tuo ei kuitenkaan antanut. Lyhyesti kotiin lähtiessä kopaistiin vielä Koirakosken niska, mutta tuollahan on kalastuspaine ollut taatusti viime päivinä melkoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti