torstai 19. toukokuuta 2011

Kelluilua Korpilohella.

Kahtena peräkkäisenä torstaina tuli jälleen käytyä lillumassa Korpilohen lammella Kirjoja jahtaamassa. Reissut olivat molemmat tapahtumarikkaita ja antoisia, josta jäljempänä hieman enemmän.




Viikko sitten saavuin Korpilohelle hieman ennen kolmea ja huomasin, että lammella vapoja väänsi jo Iisalmen lähes komein kaksikko Kimmo ja Pasi. Pojilla oli vavat taipuneet heti lammelle saavuttuaan kiitettävästi, mutta otti oli kadonnut nopeasti kuin veitsellä leikaten. Kelluskelin tunteroisen varsin rauhallisissa merkeissä, sillä ainoat tapahtumat olivat yksi vihainen tärppi ja pieni noin 300g painava siika, joka erehtyi 16-koukkuun pyöräytettyyn fluorinymfiin. Ennen viittä alkoi kuitenkin tapahtua, kun paikan isäntä laitto Zetorin tulille ja kiikutti lampeen pienen satsin noin kilon painoisia kirrenmurikoita. No mieliala oli varsin kaksijakoinen, mutta äkkiä tapahtumia alkoi löytyä pitkin lampea. Koukuttelimme Pasin ja Kimmon kanssa muutaman kalan mieheen rannalta lähinnä liitseillä, jonka jälkeen itse lähdin takaisin kelluskelemaan pitkin lampea. Tämä olikin hyvä ratkaisu, sillä kalat siirtyivät ilmeisesti hivenen keskemmälle, sillä vaikka minulla vapa taipui lähes alinomaan, rauhoittui tahti rannalla selvästi. Kaloja kävi haavissa tasaisesti kunnes syönti loppui.



Kyseisen istukaserän kalat olivat kaikki pieniä ja isännällä olikin ollut tarkoitus aktivoida istutuksella talvella istutettuja isomuksia. Tämä onnistuikin, sillä myöhemmin illalla onnistuin käyttämään haavissa myös nelisen kappaletta reilusti isompia kirrejä, joista isoin lienee kilvoitellut jo 2,5kg painosta. Kaikki nämä vanhemmaksi istutuseräksi epäilemäni kalat iskivät fluorinymfiin.



Tänään saavuin Korpilohelle kerhomme babyosastoon kuuluvan Markuksen kanssa. Kova tuuli sotki rantakalastusta vaikeuttaen rullaamista ja laitoinkin nopeasti kelluntarenkaan valmiiksi. Taas kalat löytyivät hieman rantaa ulompaa, sillä nopeasti haavissa kävi kahdeksan kirreä, joista kaikki löytyivät aika keskeltä lampea. Toimivin peli oli pieni kahdentoista koon pupakoukkuun sidottu pieni musta liitsi. Tämän jälkeen päästin junnuosaston kokeilemaan kellurengasta, mutta ilmeisesti liian isot perhot ja hieman liian kova uittorytmi estivät tehokkaasti kalantulon. Lopulta kipusin jälleen itse renkaaseen ja samalla huomasinkin, että kalat aktivoituvat uudelleen, koska pintakäynnit alkoivat ympäri lampea. Kalojen tärpit olivat tosin tosi varovaisia ja ilmeisesti tästä johtuen myös pudotusprosentit kasvoivat, sillä tiputin peräti seitsemän kalaa varttituntiin. Lopulta kalat alkoivat myös pysymään ja käytin haavissa vielä viittä kirjavaa lohta. Samalla huomasin, että uudet Ikon zipit valskaavat jo toisella lampireissulla ja kieltämättä munat märkänä alkoi olla aika kylmä.

Markus nousi vielä renkaaseen ja onnistuikin useiden tärppien jälkeen tartuttamaan yhden kirjolohen, joka sekin epäonneksi irtosi lyhyen taistelun jälkeen. Ei ollut Markuksen päivä tänään.
ps: viimeinen kuva sisältää puolieroottista materiaalia, eikä sovi perheen pienimmille...
 

1 kommentti:

Kipinä kirjoitti...

piru kun ei meinaan mun buutsit kunnolla näkyä, olivat sen verran komiat