Kesäloma ”kiireissä” ei ole tullut blogia päiviteltyä, vaikka Karvion reissusta alkaa kohta olla jo viikko aikaa. Opiskelukaveriporukalla siis tehtiin yhden vuorokauden pisto Karviolle. Saavuttiin koskelle torstaina kahden aikoihin ja kun into oli kova painuttiin niskalle, vaikka keli oli helteinen. No niskalla kaverit huomasivat yhden kalan pohjassa ja alkoivat pommittaa reppanaa virvelein ja perhoin. Tulosta ei vain syntynyt.
Itse kokeilin alempaa ja saavuin niskalle myöhemmin. Päätin itsekin kokeilla näkyvää kalaa ja heitin larvalitkan kalan yläpuolelle. Pari heittoa ja kala lähti nousemaan keskimmäiseen larvaani. Samalla alin perhoista jäi pohjaan ja litka pysähtyi. Samalla pysähtyi myös kala ja palasi pohjille jurottamaan. Hieman myöhemmin Juuso taltutti samoilta sijoilta 46 senttisen istarin lipalla. No ei kun savustamaan ja syömään.
Illalla kävimme nopeasti koskella, mutta väkeä oli enemmän kuin tarpeeksi. Lienee joku kirjoitellut koskesta netissä, kun kalamiehet olivat osanneet näinkin salaiselle paikalle runsaslukuisina. Palailimmekin nopeasti saunomaan ja itseämme lääkitsemään. Lääkettä hieman veressä palailimme koskelle kello yhden aikoihin yöllä. Muutamia alamittaisia taimenia kävi larvoihin tutustumassa ja nähtiin pari taimentakin saatavan leirintäalueen puoleisen niskan kuohuista. Toisen kaloista taisi tosin viedä minkki, sillä puolen tunnin päästä saamamiehen kanssa rantaheinikkoa ihmeteltiin, kun suolistettu kala oi hävinnyt.
Itselläni kalastus meni sangen hiljaisena aina yli kolmen. Tuolloin uskaltauduin kahlaamaan hieman niskalla ulommaksi rannasta ja sain larvani uitettua (ainakin omasta mielestäni) paremmin pariin niskan peileistä. Eipä mennyt aikaakaan, kun vapa taipui. Vavasta tunsi heti, että larvaan oli iskenyt parempi kala. Mullonen lähti ensin nousemaan niskan ensimmäisten kivien taakse, jonka jälkeen otti rauhallisen spurtin alas pysähtyen kuitenkin ennen varsinaista koskea. Tämän jälkeen kala juroi liki minuutin paikallaan kuin miettien suunnitelmiaan. Lopulta se spurttasi kertalaakista vastarannalle ja kun kala aikoi painua vauhdilla alas koskea iski paniikki ja löin liikaa paineita kalalle. No sitä se ei kestänyt ja oliivi larva kirposi kalan huulesta. Pettymys oli kova, eikä myöhemmin yöllä saatu 41senttinen taimen sitä juuri helpottanut. No hampaankoloon jäi ja Karviolla lienee pakko vierailla myöhemminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti